Töölön vuoren vesisäiliö, Alppilan vesilinna, valmistuu
1876
Helsingin varhaisin vesisäiliö, neliskulmainen vesilinna valmistuu Töölön vuorelle Alppilaan nykyisen Linnanmäen huvipuiston alueelle vuonna 1876.
Helsingin ensimmäisen vesisäiliön, Alppilan vesilinnan, suunnitteli insinööri Endre Lekve. Uuden neliskulmaisen rakennuksen vesitilavuus oli 2 617 kuutiometriä, joka vastasi miljoonaa kannua vettä. Vuonna 1876 Helsingissä oli 25 080 asukasta. Lekve oli arvioinut säiliön veden riittävän noin 30 000 helsinkiläiselle vuorokaudessa. Suorakaiteen muotoisen altaan pohjamitat olivat 32,5 metriä ja 20,6 metriä, seinien korkeus oli runsaat neljä metriä.
Vesijohtoveden matka alkoi Vantaanjoesta ensin Vanhankaupungin vedenottamon kolmeen suodatinaltaaseen ja sieltä eteenpäin suodatinaltaiden keskellä olevaan puhdasvesialtaaseen. Tämän jälkeen vesi imettiin putkea pitkin pumppulaitokseen ja pumpattiin Alppilan vesisäiliöön. Korkealla sijaitsevan säiliön ansiosta kaupungin uuteen vesijohtoputkistoon saatiin riittävä paine, jolla vesijohtovesi kulki nykyisen Mannerheimintien alle kaivettua vesijohtoa pitkin Aleksanterinkadun kulmaan ja edelleen siitä Kauppatorille.
Huolellisesta suunnittelusta huolimatta, uudesta säiliöstä ei tullut vedenpitävää. Se vuoti, ja säiliön ensimmäinen korjaus jouduttiin tekemään jo kolmen vuoden käytön jälkeen. Säiliötä laajennettiin myöhemmin vielä useaan kertaan ja lopulta sen tilavuus yli kymmenkertaistui alkuperäisestä.
Kuvassa vesisäiliö valmistumisvuonna 1876. Kuva on kirjasta: Helsingin kaupungin vesijohtolaitos 1876–1936, historiikki. Kirjoittaja: John L.W. Lillja. Otavan kirjapaino Helsingissä 1938.
Vesisäiliötä laajennettiin ensimmäiset kerrat vuosina 1902 ja 1914. Kuva on kirjasta: Helsingin kaupungin vesijohtolaitos 1876–1936, historiikki. Kirjoittaja: John L.W. Lillja. Otavan kirjapaino Helsingissä 1938.
Alppilan vesilinna vuonna 1908. Rakennusta oli laajennettu jo kertaalleen vuonna 1902. Valokuvaaja: Inha, I.K. Kuva: Suomen valokuvataiteen museo.
Kuvassa on Alppilan vesilinna laajennusten jälkeen. Alkuperäisen rakennuksen korkeus näkyy kivetyssä alaosassa. Vesilinnaa muutettiin ja laajennettiin useaan otteeseen, muun muassa vuosina 1902, 1914–15 ja 1929. Kuva: Museovirasto.
Tämä kuva on myös vuodelta 1929, mutta vesilinnan toiselta puolelta otettuna. Valokuvaaja: Atelier Apollo. Kuvausaika: 1929. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Sisäkuva vesisäiliöstä ja sen tukipilareista vuoden 1928 korotuksen jälkeen. Valokuvaaja: Roos, R. Kuvausaika: syksy 1928. Kuva: HSY.
